Blog

Oikeusvaltio[1] ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet keskustelussa viime vuosina niin EU:ssa ja maailmalla kuin Suomessa. Kuluneen vuoden aikana oikeusvaltiosta on puhuttu aiempaa enemmän myös koronapandemian hillitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden ja rajoitusten seurauksena. EU-tasolla on keskusteltu siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen jäsenmaissa kytketään

 Vaikka tilanteen tietää vakavaksi, silti joskus hätkähtää, kun asian äärelle pysähtyy hetkeä pidemmäksi.Viime vuosina ei ole voinut välttyä siltä tosiasialta, että median ja toimittajien tilanne Euroopassa on huolestuttava. Euroopan neuvoston seurannan mukaan tätäkin kirjoittaessa 116 toimittajaa on vangittuna ja 22 toimittajan murhaa on tuomitsematta. Toimittajiin kohdistuu yhä enemmän

Hallitus on asettanut parlamentaarisen komitean valmistelemaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuvaa kansallista lapsistrategiaa. Lapsistrategialla on tarkoitus vahvistaa hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperustaisuutta. Parlamentaarinen komitea piti ensimmäisen kokouksensa 17.6. Lapsistrategia toimii lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon välineenä. Pitkäjänteisen ja

Vanhuspalveluiden kriisi on ollut otsikoissa pitkin kevättä. Ympärivuorokautisen hoidon laadussa on todettu vakavia puutteita ja kotihoidon kattavuus sekä työolosuhteet ovat heikentyneet. Tarve itsemääräämisoikeutta ja vapauden rajoitustoimenpiteitä koskevalle lainsäädännölle on todettu jo lähes 20 vuotta sitten. Nykyinen kansallinen muistiohjelma päättyy ensi vuonna eikä uudesta ole vielä

Köyhyys on keskeinen ihmisoikeusongelma ja eriarvoisuutta aiheuttava tekijä maailmassa. Köyhyydellä on laaja-alaiset seuraukset ja se heikentää olennaisesti käytännössä kaikkien ihmisoikeuksien toteutumista. Köyhyys on myös monien konfliktien taustasyynä. Köyhyyden ratkaisemiseen tarvitaan laaja-alaisia toimia niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, Köyhyys ei ole vain kehitysmaiden ongelma,

Världen och samhället har på många sätt radikalt förändrats sen FNs deklaration om de mänskliga rättigheterna antogs år 1948. Till de mer dramatiska förändringarna hör digitaliseringen av samhället. Digitaliseringen inverkar på rätten till privatliv, vilken inbegriper rätten till skydd av personuppgifter. FNs deklaration om de mänskliga rättigheterna säger i artikel 12 att ingen får utsättas

FN:s allmänna förklaring om de mänskliga rättigheterna godkändes för precis 70 år sedan och följdes av de första internationella konventionerna om mänskliga rättigheter. Varje människa har rätt att åtnjuta mänskliga rättigheter. De har inte utformats för att gälla endast en viss grupp eller medborgare i ett visst land. Den nationella lagstiftningen får inte stå i konflikt med internationella

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus hyväksyttiin tasan 70 vuotta sitten, ja sitä seurasivat ensimmäiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia ihmisoikeuksista. Niitä ei ole luotu koskemaan vain tiettyä ryhmää tai tietyn maan kansalaisia. Kansallinen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa valtion voimaan saattamien kansainvälisten sopimusten kanssa.